Mikä on integroitu järjestelmä?

Integroitu järjestelmä tässä yhteydessä tarkoittaa, että kaikki komponentit (akut, invertterit, lataussäätimet jne.) ovat yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, usein yhden valmistajan toimesta. Kokonaisuus on yksissä kuorissa, jossa on ainoastaan liittimet sisääntulevalle virralle ja ulostulevalle virralle, sekä joissain tapauksissa liitin laajennusakulle.

Tunnettuja esimerkkejä integroiduista järjestelmistä ovat muun muassa Bluetti ja Ecoflow ja markkinoille on tullut myös muita. Hajautetuissa järjestelmissä on eri komponenteille on lukuisia eri valmistajia.

Integroidun järjestelmän edut:

1. Helppokäyttöisyys:
   • Kaikki komponentit on valmiiksi yhteensopivia (koska ovat siis jo samoissa kuorissa)
   • Plug-and-play -ratkaisu, joka vähentää asennusaikaa ja vaatii vähemmän teknistä osaamista.
2. Yhdenmukainen hallinta:
   • Kaikkia järjestelmän osia voidaan hallita yhdestä käyttöliittymästä, mikä yksinkertaistaa käyttöä.
   • Usein mukana tulevat ohjelmistot ja mobiilisovellukset tarjoavat kattavan hallinnan ja seurannan.
3. Luotettavuus ja turvallisuus:
   • Valmistaja on optimoinut ja testannut kokonaisen järjestelmän yhteensopivuuden ja turvallisuuden. Itse tehtynä tämä jää asentajalle.
   • Integroitu järjestelmä voi tarjota parempia suojausominaisuuksia (ylikuumeneminen, ylivirta, jne.).
4. Kompakti ja tilaa säästävä:
   • Komponentit on suunniteltu toimimaan yhdessä, mikä mahdollistaa kompaktin rakenteen ja säästää tilaa.

Haitat:

1. Vähemmän joustavuutta:
   • Vähemmän mahdollisuuksia räätälöidä tai laajentaa järjestelmää omien tarpeiden mukaan.
2. Korkeampi hinta:
   • Integroitu järjestelmä voi olla kalliimpi verrattuna hajautettuun järjestelmään.

Toisin kuin kuin hajautetussa järjestelmässä, ei tehoa voi yhtä helposti muuttaa invertteriä vaihtamalla. Sen sijaan joustavuus energian kapasiteetin suhteen on erittäin helppoa. Bluettin isommissa virtalähteissä akkukapasiteettia voi helposti laajentaa hankkimalla lisää akkuja.

Korkeammassa hinnassa on hyvä huomioida myös mitä hinnalla saa. Toisin sanoen rahalle saa myös vastinetta. Mikäli vertailukohtana on saada mahdollisimman edullisesti virtaa säilöttyä, niin €/kWh mittarilla hinta on useimmiten isompi. Sen sijaan elinkaarikustannus voi olla pienempi, johtuen siirrettävyydestä ja monikäyttöisyydestä, sekä toisaalta pienemmästä asennustyön määrästä.

Hajautettu sähköjärjestelmä

Hajautettu järjestelmä koostuu erillisistä komponenteista (akku, invertteri, lataussäädin, jne.), jotka voidaan hankkia eri valmistajilta ja koota itse.

Edut:

1. Joustavuus ja räätälöitävyys:
   • Voit valita jokaisen komponentin erikseen ja räätälöidä järjestelmän omien tarpeidesi mukaan.
   • Mahdollisuus laajentaa ja päivittää järjestelmää helpommin.
2. Mahdollinen kustannussäästö:
   • Voit valita komponentteja eri hintaluokista ja mahdollisesti säästää rahaa.
   • Käytetyt tai alennuksessa olevat komponentit voivat vähentää kokonaiskustannuksia.
3. Komponenttien saatavuus ja valikoima:
   • Laajempi valikoima eri valmistajien komponentteja, joista voit valita juuri sinulle sopivat.
   • Voit hyödyntää edistyneempiä tai erikoistuneempia komponentteja tietyissä osissa järjestelmää.

Haitat:

1. Monimutkaisempi asennus ja hallinta:
   • Edellyttää enemmän teknistä osaamista komponenttien turvallisen yhteensopivuuden ja asennuksen varmistamiseksi.
   • Eri valmistajien komponenttien integrointi voi olla haastavaa.
2. Vähemmän yhteensopivuus- ja turvallisuustakuita:
   • Itsekokoonpanossa yhteensopivuus- ja turvallisuusongelmat voivat olla suurempi riski.
   • Ei välttämättä ole keskitettyä hallintajärjestelmää, mikä vaikeuttaa käyttöä.
3. Tilankäyttö:
   • Hajautettu järjestelmä saattaa vaatia enemmän tilaa, koska komponentit eivät ole optimoitu yhteen pakettiin.

Yhteenveto

Integroitu järjestelmä, kuten Bluetti, tarjoaa käyttäjäystävällisyyttä, turvallisuutta ja tilaa säästävän ratkaisun, kunhan huomioi että tehontarpeen päivittäminen tarkoittaa joissain tapauksissa koko virtalähteen mallisarjan vaihtamista.

Hajautettu järjestelmä tarjoaa suuremman joustavuuden, mahdollisen kustannussäästön omalla työllä ja laajemman komponenttivalikoiman, mutta vaatii enemmän teknistä osaamista ja on useimmiten monimutkaisempi hallita ja asentaa. Myös takuut ja sähköturvallisuus ovat riippuvaisia tekijän osaamisesta.

Valinta näiden kahden välillä riippuu yksilöllisistä tarpeista, budjetista ja teknisestä osaamisesta. Omakohtaisesti huomasin, että jo kaapelien vaadittujen neliömäärien mitoitusperusteita tutkiessani meni tuhottoman paljon aikaa, ja siksi päädyin integroituun järjestelmään Bluettilta. Mikäli olisin ollut pätevä sähköasentaja, olisi lopputulos voinut olla ehkä toinen?

The post Integroitu vs. hajautettu sähköjärjestelmä retkiautoon? first appeared on RÄVELKAUPPA.

Onko kyse sitten vanlifesta, pienkodista, overlanding rekasta, tms. niin aina asumiseen tarvitaan jonkin verran vettä. Vesitankin koon määritys on hankala kompromissi tankin tilavuuden ja tilankäytön suhteen. Liian suuressa tankissa vesi ei vaihdu tarpeeksi ja se on ylimääräistä painoa tien päällä muutoinkin, kun taas pienessä tankissa vesi taas loppuu kesken ja sitä joutuu olemaan täyttämässä alinomaan. Mikä olisi hyvä koko riippuu käyttökohteista ja käyttötavoista.

Alla listattuna arvioita jotka perustuvat keskikulutuksiin normaalissa kotitaloudessa jossa ei tarkoitus ole säästää vettä. Nämä on keskimääräisiä vedenkulutuksia kotitalouksissa, joilla pääsee eteen

Vedenkulutus eriteltynä – paljonko vettä kuluu asuntoautossa?

1. Suihku:
   • Keskimääräinen suihkuaika: 5-10 minuuttia.
   • Virtaama: noin 9,5 litraa minuutissa.
   • Yhteensä: 76-95 litraa (riippuen suihkun kestosta ja tiheydestä).
2. Astioiden pesu:
   • Käsin pesu: noin 8-11 litraa pesua kohden.
   • Astianpesukoneen käyttö (jos käytössä): noin 15-23 litraa per pesukerta.
   • Keskimäärin: 11-19 litraa.
3. Juominen:
   • Yhden henkilön päivittäinen juomatarve: 2-4 litraa.
   • Sisältäen ruoanlaittoon tarvittavan veden: 4-8 litraa.
4. Käsien pesu:
   • Keskimääräinen käsienpesu: 0,4-0,8 litraa.
   • Käsien pesukertojen määrä päivässä: noin 10.
   • Yhteensä: 4-8 litraa.
5. Vaatteiden pesu:
   • Perinteinen pesukone: noin 76-151 litraa per pesukerta (ei tyypillistä asuntoautoissa).
   • Pieni pesukone (~4kg) noin 47 litraa per pesukerta (yleisempi asuntoautokoko).
   • Asuntoautoon tarkoitettu pesukone/kuivausrumpuyhdistelmä: noin 26-38 litraa per pesukerta.
   • Kulutus per päivä: 19-38 litraa (riippuen pesukertojen tiheydestä ja pyykkimäärästä).

Nämä arviot ovat yleisiä ja voivat vaihdella suuresti yksilöllisistä tottumuksista. Näillä pääsee kuitenkin kohduuella kartalle määristä. Varsinkin kun erittelee omat kokemusperäiset kulutuksensa ja listaa ne ylläolevaan tapaan, on lopputulos jo hyvällä tarkkuudella.

Kuten huomata saattaa, suurimmat kotitalouden vesisyöpöt ovat pyykinpesukone ja suihku. Suihkuun pystyy vaikuttamaan helposti, ja kymmenellä litralla voidaan todeta kokemusperäisesti saavan varsin hyvät suihkut. Kotitaloudessa jossa vesi tulee ’loputtomasti’ hanasta, on helppoa jäädä pitkään suihkuun. Matkailuajoneuvossa tietoisuus veden rajallisuudesta helposti ohjaa pienempään käyttöön ja ylimääräinen jää pois.

Hyvä tapa säästää painoa on lupua pyykinpesukoneesta. Se vie tilaa ja toisaalta tuo tarvitsemansa vesimäärän kautta paljon lisäpainoa autoon. Toisaalta se tuo paljon vapautta, kun pyykin voi pestä koska tahansa miten itselle parhaiten sopii.

Millainen asuntoauton vesitankki kannattaa hankkia?

Meillä on tarjolla hirmuinen määrä vesitankkeja CAN-SB:lta Italiasta. Syynä on se, että tilavuuden määrittämisen lisäksi usein – tai lähes aina – on haasteena tila. Joskus tilaa on vaakatasossa, joskus pituussuuntaan, poikittain, jne.

Onkin valinnassa hyvä huomioida, että ensin määrittää tavoitetilavuuden kulutuksen ja tavoitellun omavaraisuusaikansa suhteen, ja sen jälkeen mihin säiliö tai säiliöt voidaan asentaa. Joskus tavoiteltu tilavuus on niin suuri, että tuplatankit ovat asennuspaikan suhteen tarpeen.

Maastokelpoisen ajoneuvon rakentamisessa taas on hyvä huomoida, että korkeampi ja kapeampi tankki on mahdollista saada lavan alle pystyyn. Etuna matalamman painopisteen lisäksi on, että pienemmän pohjapinta-alan tankissa on painopisteen siirtyminen auton kallistuessa on vähäisempää. Laajassa matalassa tankissa kaikki vesi valuu alamäkeen, ja heikentää ajoneuvon kallistusominaisuuksia.

Esimerkki vesitankin valitsemisesta

Jotta tästä saisi jotain kouriintuntuvaa, niin avaan tässä omaa laskelmaani Unimogiin, kun tavoite on olla min. viikon verran omavarainen ja matkustan lähtökohtaisesti siinä yksin. Alla olevassa laskelmassa lasken ensin veden tarpeen viikoksi.

Esimerkkilaskelma: Veden tarve yhdelle henkilölle viikoksi

• Suihku: 10l*7=70l
• Käsienpesu 4l*7=28l
• Pesukone 47
• Juoma/ruoka 5l*7=35l

Yhteensä siis minimissään 180l vettä.

Arviot ovat aika konsevatiivisia, joten mielellään näistä pyöristää ylöspäin. Lavalle ”lämpimään tilaan” asennettaessa valintani vesitankiksi asuntoautoon olisi selvästi tämä CAN-SB 330l vesitankki.

Pyrittäessä saamaan painopistettä alas, tullee tämä olemaan ykkösvaihtoehto: https://www.ravelkauppa.com/tuote/can-sb-230l-vesitankki/ .

The post Asuntoauton vesitankki – Paljonko vettä tarvitaan asuntoautoon? first appeared on RÄVELKAUPPA.

Oletko rakentamassa itse retkeilyautoa, asuntoautoa, retkipakua ja mietit, mikä lämmitys retkeilyautoon olisi hyvä valita? Lue tämä teksti ennen kuin päätät!

Tätä aihetta on tullut mietittyä paljon omakohtaisesti, joten kirjailen nyt hieman ajatuksiani aiheesta. Toivottavasti saat kirjoituksesta vinkkejä lämmityksen valintaan. Tämä lämmitysmuodon valinta retkeilyautoon on vähän sellainen juttu, kuin aikanaan teltan hankinta. Lopulta kyse on siitä, mikä on tavoitetaso, ja on hyvä huomioida etukäteen eri vaihtoehdot ja niiden plussat ja miinukset eri tilanteissa.

Matkustaminen hiihtokohteisiin ja yöpyminen asuntoautossa on kätevää ja hauskaa talvella, mutta varmasti tarvitset jonkinlaisen lämmittimen pysyäksesi mukavana.

Ensisijaisia asioita harkittavaksi ovat energianlähde, asuntoauton koko ja lisälaitteen asennuspaikka.

Yleisimpiä energianlähteitä asuntoauton lämmittimissä ovat sähkö, propaani ja diesel. Useimmiten toissijaisia mutta silti merkittäviä on ilman lämmityksen lisäksi mahdolliset vesi- ja lattialämmitykset, jotka liittyvät energialähteen valintaan ja tilankäyttöön. Varsinkin talvimatkailussa lattialämmitys on merkittävä mukavuustekijä, jolla kengissä ja vaatteissa sisään tullut lumi saadaan kuivattua pois.

Sähkölämmitys retkeilyautoon

Sähköiset tilalämmittimet ovat halpoja ostaa, mutta käyttävät liikaa virtaa ollakseen talviaikaan omavaraisia. Vaikka aurinkopaneeleita lisäisi, on talvisilla alueilla aurinkoenergia parhaimmillaankin vaan valitettavan vähissä. Täten sähköä on joko varastoitava litiumakkuihin ja aika ajoin päästävä latauspisteelle lataamaan ne täyteen. Tai sitten olla enemmän leirintäalueilla, jossa verkkovirtaa on saatavilla. Tosin – tämä on juuri se mitä tässä offgrid rävelläämisessä on usein ajatus vältellä Joka tapauksessa, 15kWh litiumakustokin kuivuu noin seitsemässä tunnissa lämmitettäessä 2kWh teholla, joten kovien pakkasten aikaan isoinkin akusto on aika pieni lämmittämiseen.

Sähköiset tilalämmittimet eivät vaadi asennusta ja ne mahtuvat pieneen tilaan. Jos sinulla on luotettava virtalähde, kuten aurinkogeneraattori, tai voit kytkeä sen virtapistokkeeseen joka ilta, sähkö voisi olla vaihtoehto, koska sähkölämmittimet yleensä lämmittävät tilan nopeasti ja tuottavat kuivaa lämpöä. Jos tavoitetaso on ”kolmen vuodenajan” camper, on fiksuinta tehostaa lämmitystä ilmalämpöpumpulla. Kun kyse on ilmalämpöpumpusta, on huomattava että talvella ei tämä enää riitä.

Plussat: nopea, mahtuu pieneen tilaan, ei päästöjä tai ääntä

Miinukset: ei ole talviaikaan omavarainen, hinta

Kaasulämmitys ja retkeilyauto

Propaanilämmittimet eivät tarvitse 12 V virtaa, mutta aiheuttavat kondensaatiota Propaanilämmittimet saattavat maksaa hieman enemmän kuin sähkölämmittimet, mutta ne ovat yleensä halvempia kokonaiskäyttökustannuksiltaan ja tehokkaampia. Ne eivät vaadi 12 V akun käyttöä, ja propaania on melko helppo täyttää uudelleen.

Kuitenkin propaanilämmittimen tuottama lämpö ei ole kuivaa. Nestekaasun palamisesta muodostuu noin 15 % tilavuudeltaan vesihöyryä ja se aiheuttaa kosteutta ikkunoille ja pinnoille. Kosteassa kuumassa ilmassa ei ole yhtä mukavaa kuin kuivassa ilmassa eikä se ole yhtä hyödyllistä ulkoisten varusteiden kuivaamiseen. Ajan myötä se voi jopa johtaa homeongelmiin.

Tärkein muistettava tekijä on, että propaanisäiliö vuotaa aina hieman, joten sen on oltava asennettuna turvallisesti ulkopuolella ja sinulla on oltava hiilimonoksidin hälytys turvallisuuden varmistamiseksi. Säiliö on kiinnitettävä asianmukaisesti erilaisille maastoille ja korkeisiin nopeuksiin moottoritiellä. Lisäksi, jos aiot matkustaa jäätävän kylmiin kohteisiin, propaania ei suositella. On epätodennäköistä, että propaanisäiliösi jäätyisi, mutta propaanin tilavuus sisällä säiliön pienenisi ja menettäisi painetta, eikä se pystyisi saavuttamaan poltinta, mikä tarkoittaisi käytännössä, ettet voisi käyttää lämmitintäsi. Diesel sen sijaan selviäisi kylmistä lämpötiloista paremmin kuin propaani.

Plussat: kustannustehokkaampi, ei kuluta akkua

Miinukset: kosteus, ei sovellu todella kylmiin olosuhteisiin

Diesellämmitys ja retkeilyauto

Diesellämmittimet ovat energiatehokkaimpia, mutta vaativat edistyneempää asennustaitoa. Diesellämmitin on usein suosittu valinta asuntoautoissa, kun tarvetta lämmitykselle on kaikkina neljänä vuodenaikana. Diesel on lähes aina saatavilla ja kun polttoaine syötetään suoraan asuntoauton tankista, sinun ei tarvitse muistaa tarkistaa mitään lisäsäiliöitä.

Wallas-lämmittimien polttoaineenkulutus on niin alhainen, että voit pitää niitä päällä pitkään ilman huolta tankkauksesta. Keskimäärin Wallas-lämmitin polttaa 5 litraa (1.3 gal.) 24 tunnissa. Koska Wallas-lämmittimet ovat erittäin vähäpäästöisiä lämmittimiä, vain hyvin pieni määrä pakokaasua päästetään ulos ja ohjataan ulkopuolelle. Kuten minkä tahansa fossiilipolttoaineen tuotteen kanssa, ajoneuvon pitää olla varustettu asianmukaisesti CO-ilmaisimella, joka testataan säännöllisesti ja vaihdetaan valmistajan määräysten mukaisesti.

Diesellämmittimelle tarvitaan 12 V virtalähde, mutta sähkönkulutus on myös hyvin alhainen. Wallas-lämmittimien käynnistämiseen tarvitaan 10-12 ampeeria, mutta kun lämmitin on käynnissä, se tarvitsee vain noin 0.5-4 ampeeria. Maksimi virrankulutus on 50Wh, joskin lämmitintä harvoin käytetään tuolla täydellä teholla.

Vaikka itse diesellämmitin saattaa olla kalliimpi kuin sähkö- tai propaanilämmitin, säästät pitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon myös sen, että Wallas-lämmittimissä on harjattomat puhaltimen moottorit, jotka vaativat vähemmän huoltoa kuin monet muut vaihtoehdot markkinoilla.

Plussat: Sopii neljänvuodenajan käyttöön, polttoaine helposti saatavilla, kestävä ratkaisu

Miinukset: kalliimpi hinta

Mikä lämmitys retkeilyautoon – pohdittavaa valinnoista

Subjektiivinen oma näkemykseni on, että nykyaikana mielekkäimmät tavat lämmittää ovat sähkö ja diesel. Tämä siitä syystä, että sähköjärjestelmät kolmen vuodenajan retkeilyssä on turvallisin ja miellyttävin energiamuoto ja oikeastaan kaasun ja dieselin välinen pohdinta tulee siinä vaiheessa kun ulkona on pakkasta ja auringonvalo vähissä. Kaasu on ihan ok ratkaisu, tietyin edellytyksin, mutta tilankäyttö, turvallisuus, saatavuus…

Vaikka rajaisi kaasun pois lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista, pohdittavaa on kuitenkin jonkin verran lämmittämiseen liittyen. Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa on muitakin tekijöitä. Kun lämpöä tuotetaan myös lämminvesijärjestelmään ja mahdolliseen lattialämmitykseen, menee tilankäytön ja järjestelmän suunnittelu hieman monimutkaisemmaksi. Esim. alla:

Lattialämmitys retkeilyautoon: sähkö- vai vesikiertoinen?

• Sähköinen lattialämmitys vie paljon sähköä, mutta riittää ajoittaiseen lattian kuivaamiseen lumesta / kosteudesta. Toisaalta etuna on rakenteen keveys.
• Vesikiertoinen lattialämmitys on hyvä ratkaisu, kun samaan kiertoon saadaan diesellämmitin, moottorin jäähdytysveden hukka energia ja lämminvesivaraaja. Haasteena paino ja asennuksen + suunnittelun monimutkaisuus verraten sähköön

Lämmivesivaraaja retkeilyautoon?

• Lämminvesivaraajassa käyttövesi vai lattialämmityksen kierron vesi? Käytännössä tässä on mahdollista tehdä puskurienergia lattialämmitystä varten
• Lämminvesivaraajan koko määräytyy käytön mukaan. Kokoa voi laskeskella veden ominaislämpökapasiteetin perusteella. Kompromissi tulee painon, koon ja varastoidun energian suhteen

Aggregaatti retkeilyautoon?

• Aggregaatti parantaa sähköomavaraisuutta ja tekee sähkölämmitteisestä camperista taas omavaraisen pakkasellakin. Tässä ratkaisussa päästään helposti omavaraisuuteen, mutta kääntöpuoliakin jälleen on.
• Aggregaatin hyötysuhde lämmityksessä häviää diesellämmittimelle. Lisäksi aggregaatti pitää käydessään paljon ääntä.

Moottorin lämpöenergian talteenotto – kiinnostava mahdollisuus

• Moottorista tulee ajettaessa aina hukkaenergiaa, joka puhalletaan jäännösenergiana jäähdyttimen läpi taivalle. Tästä hukkaenergiasta on järkevää ottaa talteen energiaa lämminvesivaraajaan jatkokäyttöä varten samalla tapaa, kuin ajettaessa auton laturi lataa hupiakkuja.
• Moottorin energian hyödyntäminen edellyttää lämmönvaihtimen asennusta moottorista poistuvan letkuun, jolloin moottorin vesikierto ja camperin vesikierto ovat itsenäisiä.
• HUOM! Tässä menetelmässä on mahdollista hyödyntää lämminvesivaraajan lämminvesi myös moottorin lämmittämiseen, kun lähdetään leiristä ajamaan! Lämmönvaihdin siis voi sekä ottaa lämpöä moottorista, mutta toisaalta myös tarpeen tullen antaa sitä. Tämä konfiguraatio tekeekn lämminvesivaraajasta monipuolisen tavan hallita lämmitystä camperissa.

”Kiinan Dieselit” – saako halvalla hyvää diesellämmitintä?

On mainittava sananen näistäkin, ohi otskikon, koska nk. ’kiinan dieselit’ ovat olleet lähiaikoina todella suosittuja hintansa vuoksi. Itsellänikin on niitä parikin kappaletta. Kokemukset näistä on kuitenkin juuri se, mikä on kääntänyt kelkkani Wallakseen.

Luotettavuus, pitkäikäisuus ja hiljaisuus ovat ne syyt, miksi nykyisen tietämykseni valossa olisin investoinut aiemmin enemmän diesellämmittimeen. Luotettava energiatehokas diesellämmitin on kestävämpi ratkaisu, kuin lyhytikäinen lämmitin. Ja erityisesti kiinnittäisin huomiota hiljaisuuteen! Wallaksen kanssa et herätä naapureita puskaparkissa, kun et itsekään kuule sen ääntä.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua valintojen tekemisessä. Autamme mielellämme pohdinnoissa, katso yhteydenottotavat täältä!

The post Lämmitys retkeilyautoon – vinkkejä lämmityslaitteen valintaan first appeared on RÄVELKAUPPA.