Lämmitys retkeilyautoon – vinkkejä lämmityslaitteen valintaan

Oletko rakentamassa itse retkeilyautoa, asuntoautoa, retkipakua ja mietit, mikä lämmitys retkeilyautoon olisi hyvä valita? Lue tämä teksti ennen kuin päätät!

Tätä aihetta on tullut mietittyä paljon omakohtaisesti, joten kirjailen nyt hieman ajatuksiani aiheesta. Toivottavasti saat kirjoituksesta vinkkejä lämmityksen valintaan. Tämä lämmitysmuodon valinta retkeilyautoon on vähän sellainen juttu, kuin aikanaan teltan hankinta. Lopulta kyse on siitä, mikä on tavoitetaso, ja on hyvä huomioida etukäteen eri vaihtoehdot ja niiden plussat ja miinukset eri tilanteissa.

Matkustaminen hiihtokohteisiin ja yöpyminen asuntoautossa on kätevää ja hauskaa talvella, mutta varmasti tarvitset jonkinlaisen lämmittimen pysyäksesi mukavana.

Ensisijaisia asioita harkittavaksi ovat energianlähde, asuntoauton koko ja lisälaitteen asennuspaikka.

Yleisimpiä energianlähteitä asuntoauton lämmittimissä ovat sähkö, propaani ja diesel. Useimmiten toissijaisia mutta silti merkittäviä on ilman lämmityksen lisäksi mahdolliset vesi- ja lattialämmitykset, jotka liittyvät energialähteen valintaan ja tilankäyttöön. Varsinkin talvimatkailussa lattialämmitys on merkittävä mukavuustekijä, jolla kengissä ja vaatteissa sisään tullut lumi saadaan kuivattua pois.

Sähkölämmitys retkeilyautoon

Sähköiset tilalämmittimet ovat halpoja ostaa, mutta käyttävät liikaa virtaa ollakseen talviaikaan omavaraisia. Vaikka aurinkopaneeleita lisäisi, on talvisilla alueilla aurinkoenergia parhaimmillaankin vaan valitettavan vähissä. Täten sähköä on joko varastoitava litiumakkuihin ja aika ajoin päästävä latauspisteelle lataamaan ne täyteen. Tai sitten olla enemmän leirintäalueilla, jossa verkkovirtaa on saatavilla. Tosin – tämä on juuri se mitä tässä offgrid rävelläämisessä on usein ajatus vältellä 🙂 Joka tapauksessa, 15kWh litiumakustokin kuivuu noin seitsemässä tunnissa lämmitettäessä 2kWh teholla, joten kovien pakkasten aikaan isoinkin akusto on aika pieni lämmittämiseen.

Sähköiset tilalämmittimet eivät vaadi asennusta ja ne mahtuvat pieneen tilaan. Jos sinulla on luotettava virtalähde, kuten aurinkogeneraattori, tai voit kytkeä sen virtapistokkeeseen joka ilta, sähkö voisi olla vaihtoehto, koska sähkölämmittimet yleensä lämmittävät tilan nopeasti ja tuottavat kuivaa lämpöä. Jos tavoitetaso on ”kolmen vuodenajan” camper, on fiksuinta tehostaa lämmitystä ilmalämpöpumpulla. Kun kyse on ilmalämpöpumpusta, on huomattava että talvella ei tämä enää riitä.

Plussat: nopea, mahtuu pieneen tilaan, ei päästöjä tai ääntä

Miinukset: ei ole talviaikaan omavarainen, hinta

Kaasulämmitys ja retkeilyauto

Propaanilämmittimet eivät tarvitse 12 V virtaa, mutta aiheuttavat kondensaatiota Propaanilämmittimet saattavat maksaa hieman enemmän kuin sähkölämmittimet, mutta ne ovat yleensä halvempia kokonaiskäyttökustannuksiltaan ja tehokkaampia. Ne eivät vaadi 12 V akun käyttöä, ja propaania on melko helppo täyttää uudelleen.

Kuitenkin propaanilämmittimen tuottama lämpö ei ole kuivaa. Nestekaasun palamisesta muodostuu noin 15 % tilavuudeltaan vesihöyryä ja se aiheuttaa kosteutta ikkunoille ja pinnoille. Kosteassa kuumassa ilmassa ei ole yhtä mukavaa kuin kuivassa ilmassa eikä se ole yhtä hyödyllistä ulkoisten varusteiden kuivaamiseen. Ajan myötä se voi jopa johtaa homeongelmiin.

Tärkein muistettava tekijä on, että propaanisäiliö vuotaa aina hieman, joten sen on oltava asennettuna turvallisesti ulkopuolella ja sinulla on oltava hiilimonoksidin hälytys turvallisuuden varmistamiseksi. Säiliö on kiinnitettävä asianmukaisesti erilaisille maastoille ja korkeisiin nopeuksiin moottoritiellä. Lisäksi, jos aiot matkustaa jäätävän kylmiin kohteisiin, propaania ei suositella. On epätodennäköistä, että propaanisäiliösi jäätyisi, mutta propaanin tilavuus sisällä säiliön pienenisi ja menettäisi painetta, eikä se pystyisi saavuttamaan poltinta, mikä tarkoittaisi käytännössä, ettet voisi käyttää lämmitintäsi. Diesel sen sijaan selviäisi kylmistä lämpötiloista paremmin kuin propaani.

Plussat: kustannustehokkaampi, ei kuluta akkua

Miinukset: kosteus, ei sovellu todella kylmiin olosuhteisiin

Diesellämmitys ja retkeilyauto

Diesellämmittimet ovat energiatehokkaimpia, mutta vaativat edistyneempää asennustaitoa. Diesellämmitin on usein suosittu valinta asuntoautoissa, kun tarvetta lämmitykselle on kaikkina neljänä vuodenaikana. Diesel on lähes aina saatavilla ja kun polttoaine syötetään suoraan asuntoauton tankista, sinun ei tarvitse muistaa tarkistaa mitään lisäsäiliöitä.

Wallas-lämmittimien polttoaineenkulutus on niin alhainen, että voit pitää niitä päällä pitkään ilman huolta tankkauksesta. Keskimäärin Wallas-lämmitin polttaa 5 litraa (1.3 gal.) 24 tunnissa. Koska Wallas-lämmittimet ovat erittäin vähäpäästöisiä lämmittimiä, vain hyvin pieni määrä pakokaasua päästetään ulos ja ohjataan ulkopuolelle. Kuten minkä tahansa fossiilipolttoaineen tuotteen kanssa, ajoneuvon pitää olla varustettu asianmukaisesti CO-ilmaisimella, joka testataan säännöllisesti ja vaihdetaan valmistajan määräysten mukaisesti.

Diesellämmittimelle tarvitaan 12 V virtalähde, mutta sähkönkulutus on myös hyvin alhainen. Wallas-lämmittimien käynnistämiseen tarvitaan 10-12 ampeeria, mutta kun lämmitin on käynnissä, se tarvitsee vain noin 0.5-4 ampeeria. Maksimi virrankulutus on 50Wh, joskin lämmitintä harvoin käytetään tuolla täydellä teholla.

Vaikka itse diesellämmitin saattaa olla kalliimpi kuin sähkö- tai propaanilämmitin, säästät pitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon myös sen, että Wallas-lämmittimissä on harjattomat puhaltimen moottorit, jotka vaativat vähemmän huoltoa kuin monet muut vaihtoehdot markkinoilla.

Plussat: Sopii neljänvuodenajan käyttöön, polttoaine helposti saatavilla, kestävä ratkaisu

Miinukset: kalliimpi hinta

Mikä lämmitys retkeilyautoon – pohdittavaa valinnoista

Subjektiivinen oma näkemykseni on, että nykyaikana mielekkäimmät tavat lämmittää ovat sähkö ja diesel. Tämä siitä syystä, että sähköjärjestelmät kolmen vuodenajan retkeilyssä on turvallisin ja miellyttävin energiamuoto ja oikeastaan kaasun ja dieselin välinen pohdinta tulee siinä vaiheessa kun ulkona on pakkasta ja auringonvalo vähissä. Kaasu on ihan ok ratkaisu, tietyin edellytyksin, mutta tilankäyttö, turvallisuus, saatavuus…

Vaikka rajaisi kaasun pois lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista, pohdittavaa on kuitenkin jonkin verran lämmittämiseen liittyen. Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa on muitakin tekijöitä. Kun lämpöä tuotetaan myös lämminvesijärjestelmään ja mahdolliseen lattialämmitykseen, menee tilankäytön ja järjestelmän suunnittelu hieman monimutkaisemmaksi. Esim. alla:

Lattialämmitys retkeilyautoon: sähkö- vai vesikiertoinen?

  • Sähköinen lattialämmitys vie paljon sähköä, mutta riittää ajoittaiseen lattian kuivaamiseen lumesta / kosteudesta. Toisaalta etuna on rakenteen keveys.
  • Vesikiertoinen lattialämmitys on hyvä ratkaisu, kun samaan kiertoon saadaan diesellämmitin, moottorin jäähdytysveden hukka energia ja lämminvesivaraaja. Haasteena paino ja asennuksen + suunnittelun monimutkaisuus verraten sähköön

Lämmivesivaraaja retkeilyautoon?

  • Lämminvesivaraajassa käyttövesi vai lattialämmityksen kierron vesi? Käytännössä tässä on mahdollista tehdä puskurienergia lattialämmitystä varten
  • Lämminvesivaraajan koko määräytyy käytön mukaan. Kokoa voi laskeskella veden ominaislämpökapasiteetin perusteella. Kompromissi tulee painon, koon ja varastoidun energian suhteen

Aggregaatti retkeilyautoon?

  • Aggregaatti parantaa sähköomavaraisuutta ja tekee sähkölämmitteisestä camperista taas omavaraisen pakkasellakin. Tässä ratkaisussa päästään helposti omavaraisuuteen, mutta kääntöpuoliakin jälleen on.
  • Aggregaatin hyötysuhde lämmityksessä häviää diesellämmittimelle. Lisäksi aggregaatti pitää käydessään paljon ääntä.

Moottorin lämpöenergian talteenotto – kiinnostava mahdollisuus

  • Moottorista tulee ajettaessa aina hukkaenergiaa, joka puhalletaan jäännösenergiana jäähdyttimen läpi taivalle. Tästä hukkaenergiasta on järkevää ottaa talteen energiaa lämminvesivaraajaan jatkokäyttöä varten samalla tapaa, kuin ajettaessa auton laturi lataa hupiakkuja.
  • Moottorin energian hyödyntäminen edellyttää lämmönvaihtimen asennusta moottorista poistuvan letkuun, jolloin moottorin vesikierto ja camperin vesikierto ovat itsenäisiä.
  • HUOM! Tässä menetelmässä on mahdollista hyödyntää lämminvesivaraajan lämminvesi myös moottorin lämmittämiseen, kun lähdetään leiristä ajamaan! Lämmönvaihdin siis voi sekä ottaa lämpöä moottorista, mutta toisaalta myös tarpeen tullen antaa sitä. Tämä konfiguraatio tekeekn lämminvesivaraajasta monipuolisen tavan hallita lämmitystä camperissa.

”Kiinan Dieselit” – saako halvalla hyvää diesellämmitintä?

On mainittava sananen näistäkin, ohi otskikon, koska nk. ’kiinan dieselit’ ovat olleet lähiaikoina todella suosittuja hintansa vuoksi. Itsellänikin on niitä parikin kappaletta. Kokemukset näistä on kuitenkin juuri se, mikä on kääntänyt kelkkani Wallakseen.

Luotettavuus, pitkäikäisuus ja hiljaisuus ovat ne syyt, miksi nykyisen tietämykseni valossa olisin investoinut aiemmin enemmän diesellämmittimeen. Luotettava energiatehokas diesellämmitin on kestävämpi ratkaisu, kuin lyhytikäinen lämmitin. Ja erityisesti kiinnittäisin huomiota hiljaisuuteen! Wallaksen kanssa et herätä naapureita puskaparkissa, kun et itsekään kuule sen ääntä.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua valintojen tekemisessä. Autamme mielellämme pohdinnoissa, katso yhteydenottotavat täältä!

Kommentoi

Scroll to Top